maanantai 17. elokuuta 2015

Elämän taistelutanner

Elämä on yhtä taistelua - sanotaan. Taistellaan työ- tai opiskelupaikasta, terveydestä, perinnöstä, valta-asemasta, ajan käytöstä, milloin mistäkin. Varsinkin monelle avioparille tämä taitaa olla aika tuttua. Mitä läheisempi ihminen, sitä herkemmin tulee myös toista satutettua.  Aseina käytetään tietoa, rahaa, seksiä, tms. Niitä kerätään itselle ja annetaan sanan säilän heilua. Silloin yleensä haavoittuneita on molemmin puolin eikä voittajaa missään. Näin on monesti myös meillä uskovaisilla.

Entä jos otettaisiin käyttöön Jumalan taisteluvarustus?

Kirje efesolaisille, luku 6, jakeet 10-18:

Lopuksi: Vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevässä voimassaan.
Pukekaa yllenne Jumalan koko taisteluvarustus voidaksenne kestää Paholaisen juonet.
Emmehän me taistele verta ja lihaa vastaan vaan hallituksia ja henkivaltoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita ja taivaan avaruuden pahoja henkiolentoja vastaan.

Ottakaa sen tähden yllenne Jumalan koko taisteluvarustus, niin että voitte pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaiken suoritettuanne pysyä pystyssä.

Seisokaa siis kupeet TOTUUTEEN vyötettyinä, pukeutuneina VANHURSKAUDEN haarniskaan, ja olkoon jaloissanne ALTTIUS rauhan evankeliumia kohtaan.
Ottakaa kaikessa USKON kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki Pahan palavat nuolet.
Ottakaa myös PELASTUKSEN kypärä ja HENGEN MIEKKA, joka on Jumalan sana (Raamattu).

Tehkää tämä kaikki alituisessa rukouksessa ja anomisessa rukoillen joka hetki Hengessä. Sen vuoksi valvokaa kaikessa kestävinä ja rukoilkaa kaikkien pyhien puolesta.

(Raamattu kansalle-käännös, tekstimuotoilu on omani.)

Jos me toimimme tuossa varustuksessa, miten me ehdimme ja haluamme enää satuttaa tai kadehtia toisia ihmisiä? Siinäpä miettimistä meille jokaiselle.

Siunausta päivääsi! :)

Rakastan homoja

Ja kaikkia muitakin ihmisiä. Jeesus kehotti/kehottaa rakastamaan lähimmäisiään eli käytännössä kaikkia ihmisiä. Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo ja jokainen ihminen on rakas Jumalalle. Jeesuksen seuraajana en voi puhua hänen rakkaudesta, jos samaan aikaan itse vihaan joitakin ihmisiä tai ihmisryhmiä maailmassa. Rakastamisella tarkoitan lähimmäsen rakkautta eli ystävällisyyttä ja välittämistä toisia ihmisiä kohtaan. Eros on varattu vain aviomiehelleni.

Mutta.

En hyväksy kaikkia ihmisten tekoja. Tässä on ero, jota moni ihminen ei ymmärrä. En vihaa homoa vaan hänen vääriä tekojansa. Jos lapseni tekee väärin, en minä ala häntä vihaamaan vaan rakastan edelleen, mutta en hyväksy hänen tekoansa ja siksi ojennan häntä.

Jumala vihaa syntiä. Synti on muuri, joka on ihmisen ja Jumalan välillä. Muurin voi murtaa ainoastaan Jeesus, kun käännymme hänen puoleen ja kadumme syntejämme.

Siunausta päivääsi! :)

Ps. Jos sinulla on kova tarve kopioida tekstiäni, toivon, että kopioit koko tekstini eikä vain mieluisia osioita siitä...