perjantai 20. toukokuuta 2016

Kakkuja ja kilpailuja

Vauhti alkaa kiihtymään kesää kohti. Kun on lapset syntyneet kuukauden välein, niin siinä on jo synttäreiden viettoa tiedossa pariin otteeseen ja välillä useamminkin. Kesällä alkaa myös neidin yleisurheiluharrastus toden teolla, kun on kisoja välillä joka viikko ja harjotuksia sitäkin useammin.

Sitä suurempaan arvoon nousee hiljaisuus.
Oikeasti otsikkona piti olla hiljaisuuden ilo, mutta eihän se ketään houkuta lukemaan... :D

Elämä on nykyään niin hektistä, siitä puhutaan paljon ja puhutaan jatkuvasta melusta, jota esim. kaupungeissa tulee liikenteestä, jne. Hiljaista ei ole edes yöllä, jolloin pitäisi aivojen saada levätä.
Vaikka ei olisikaan yliherkkä melulle, tms., niin ei jatkuvassa metelissä oleminen tee kenellekään hyvää. Aivot ylikuormittuvat.

Vai onko se niin, että nykyihminen ei haluakaan hiljaisuutta? Joka paikassa pitää olla musiikkia, varmaan monilla metsässäkin on napit korvilla. Ei haluta kuulla omia ajatuksia, tuulen huminaa, Jumalan puhetta. Miksi se on ajatuksena niin kamalaa? Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä siitä.

Itselleni esim. metsä on mitä parhain hiljentymis- ja rauhoittumispaikka. Vaikka siellä ei ole hiljaista, paitsi talvella, siellä on silti rauhallista. Luonnossa on omat äänet, mutta ne ei häiritse ajattelua, vaan ne on tasapainossa ihmisen oman luonnon kanssa. Siellä voin rukoilla, puhua Jumalalle ajatukseni vaikka ääneen tai vaan olla ja kuunnella upeaa luonnon omaa sinfoniaa. Näin alkukesästä konsertit ovat upeita. Ja täysin ilmaisia.

Oma koti on mahtava paikka nauttia hiljaisuudesta, kun muut ovat poissa, eikä pesukone huuda. Muistan, kun tulimme katsomaan taloa ekan kerran ja astuin sisälle, eka reaktio oli, että onpa täällä hiljaista. Sen oikein tunsi. Ja siitä olen nyt saanut nauttia monta vuotta. Lintujen laulu tähän aikaan kyllä kuuluu sisälle ja jääkaappi pitää omaa pientä hurinaansa, mutta moottoritien äänet eivät kantaudu sisälle ja ei ole jatkuvaa liikenteen huminaa taustalla. Korvani saavat levätä. Hyvin harvoin kuuntelen kotona radiota, koska se olisi vain yksi melun lähde lisää. Autossa kyllä kuuntelen, koska auto pitää muutenkin meteliä.

Nautitaan hiljaisuudesta. Laitapa radio pois päältä, ota napit pois korvilta kävelyn ajaksi ja eksypä metsään kulkemaan. Kuunnellaan luonnon ääniä ja omia ajatuksia välillä. Voi olla, että itse Jumala puhuu sinulle jotakin.

Siunausta päivääsi! :)