Tästä lähdin liikkeelle viime kesänä, kun raivonpuuskassa revin kaiken maan tasalle... Tai silloin lähti vain puolet kukkapenkistä. Mietin kyllä tuossa vaiheessa, voiko mitään kaunista syntyä tuommoisen "riehumisen" jälkeen. Kun selaat blogia viime kesään, näet silloisen tuloksen, kun kesäkukat olivat tuossa penkissä. Mutta tuossa alempana olevassa kuvassa näet tämän kesän tuloksen. Päätinkin keväällä tuhota loputkin vanhasta penkistä ja aivan vahingossa penkistä muotoutui sydämen muotoinen. :)
Nyt penkissä kasvaa perennaa, joten penkki näyttää vielä "autiolta", mutta ehkä se muutaman vuoden kuluttua on hiukan erinäkönen. Penkin kaikki reunuskivet ovat löytyneet tuosta penkin kohdalta ja nyt ne kauniisti tuovat tuon sydämen muodon esille.
"Shokkiani hoidin tekemällä "mielen kukkapenkin"; tuhosin osittain yhden vanhan kukkapenkin ja tein uuden tilalle. Katsotaan mihin se johtaa ja millainen siitä vuosien saatossa tulee. Oli kyllä erittäin hoitavaa repiä vanhoja juurakoita, heinää ja muuta rikkaruohoa pois ja samalla kuvitella, mitä ne voisi kuvata mielen sopukoissa. Samalla sieltä löytyi kauniita kiviä, jotka nyt toimivat koristeena kukkapenkissä."Tässä siis lainaus tekstistäni viime kesältä. Ehkä Jumala oikeasti luo meissä uutta samallalailla, kunhan ensin uskaltaudumme itse repimään ne vanhat pois. Taivaan Isä ei tee mitään väkisin, itse meidän pitää lähteä liikkelle ja nostaa ne kipeät ja piilossa olevat asiat pintaan (tarvittaessa terapeutin tai sielunhoitajan avulla). Sen jälkeen niille voidaan luoda uusi käyttötarkoitus ja ne voivatkin muuttua kauniiksi asioiksi, koska Jumalalle ei ole mikään mahdotonta. :)
Siunattua juhannusta kaikille ja lämmintä mieltä, vaikka ei niin lämmintä aina olisikaan tuolla ulkona! ;D
