Ruma ankanpoikanen

Hyljeksitty, erilainen, ruma, kukaan ei huoli. Tuntuuko tutulta? Ajatteletko, voiko Jumala käyttää minunlaista heikkoa ihmistä mihinkään?

Kerronpa sinulle tarinan kasvimaailmasta. Oikeastaan niitä on kaksi.

Mieheni meni kesällä ostamaan uutta alppiruusua meille, kun yksi ei selvinnyt viime talvesta tai sitten keväästä, jolloin unohdimme kastella... No, hän meni puutarhamyymälään ja katseli uusia rodoja (kuten me alppiruusuja kutsumme). Siellä oli yksi, joka ei ollut kukkinut. Kukaan ei huolinut sitä siitä syystä. Myyjä halusi eroon siitä ja myi sen edullisesti miehelleni. Mies kaivoi sille ison montun, laittoi hyvää multaa ja kasteli sitä ahkerasti. Lämmin loppukesä teki tehtävänsä. Luvassa oli harvinainen ilmiö. Se näkyy viereisessä kuvassa.

Kasvi alkoi hyvässä hoidossa kukkia syksyllä, milloin sen pitäisi alkaa valmistautua talveen ja tehdä ensi kesän nuput. Mielenkiintoista onkin nähdä tuleeko ensi kesänä yhtään kukkaa. Mutta se on sen ajan murhe.

Toinen tarina on vastaavanlainen. Tämäkin tapahtui miehelleni. Meidän amppelikukka oli parhaat päivänsä nähnyt ja pyysin miestä ostamaan uuden kukan (tai edes hävittämään ruskea jäännös pois). Mies meni Prismaan ja löysi sieltä kukan muutamalla eurolla, koska siinä oli vain nuppuja, mutta ei yhtään auennutta kukkaa. Silloin oli ilmat jo viilenneet, eikä tiedetty, tuleeko lämmintä ollenkaan ja jaksaako kukka avata nuppuja. Mutta kuinka kävikään? Kuvan näette alla.

Täytyy myöntää, että itsekin epäilin tämän amppelin kukkimista, mutta silti se päätti avata nuppunsa ja alkaa kukoistamaan. Aivan kuin ruma ankanpoikanen, josta kasvoi upea joutsen.

Älä koskaan epäile Jumalan kykyjä käyttää sinua, jos sinä itse olet vain valmis siihen. Väkisin Hän ei tee mitään.



Oikein ihanaa alkavaa syksyä sinulle ja siunausta päivääsi! :)