torstai 17. toukokuuta 2012

Miksi eläisin tämän päivän?

Moni saattaa ajatella, että elämässä ei ole mitään mieltä tai järkeä. Ehkä sinullakin liikkuu päässä sellaisia ajatuksia. Minulla ainakin on joskus liikkunut. Olen monesti sanonut, että ilman Jumalaa en olisi enää tässä. No, nyt sä ajattelet, että taas näitä tyyppejä, hohhoijaa... Totuus on, että en tiedä, mitä järkeä elämässä on ILMAN Jumalaa... Se, että oikeasti on joku, joka välittää ja rakastaa minua (ja sinua) niin paljon, etten voi käsittää sitä. Ja rakastaa edelleen, vaikka töpeksisin monta kertaa tai vaikka kieltäisin Hänet, niin edelleen Hän rakastaa minua. Miksi? Koska Hän on luonut minut ja sinut, siksi! Ja Hänellä on suunnitelma elämälleni, mutta minä saan itse päättää, haluanko, että se toteutuu elämässäni vai ei... Vapaa tahto. Se on alunperin Jumalan luoma/antama juttu. Ei ihmisen keksintö. :)

Jopa epävarmuuden ja epätoivonkin keskellä tunnen, että jotenkin tästä selvitään, jotenkin asiat selkiintyy. Olen yrittänyt toteuttaa Kirjan "Kiitä sittenkin" (Merlin Carothers, Päivä 1974) opetuksia. Siinä hän kehottaa suurimmankin epätoivon keskellä KIITTÄMÄÄN Jumalaa tilanteesta. Esim. joku haki avioeroa, niin hän kehotti sitä jätettyä ihmistä kiittämään Jumalaa siitä tilanteeta. Eihän siinä oo mitään JÄRKEÄ?!?!?! Joku hullu tyyppi joskus sata vuotta sitten keksinyt, miten voisi sekoittaa ihmisten päät. Vai? Ei. Raamatussa kehotetaan kiittämään JOKA TILASSA 1. Tess.5:18
Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

No, mistä minä tiedän toimiiko tuo vai ei. Kokeilin sitä. :) Pahimmillaan minulle tapahtui eräs päivä tuo sama tilanne, eli uskoin todella, että nyt loppui avioliittoni tähän, mies sai tarpeekseen. Silmät itkusta punaisina kiitin Jumalaa tilanteesta. Ajattelin, että jotenkin Hän auttaa minua tässäkin tilanteessa. Ei mennyt kuin muutama tunti, niin tilanne selvisi. Mies tuli kotiin ja pyysi anteeksi. :) Ehkä se olisi tehnyt sen muutenkin, mutta itse sain varmuuden LUOTTAA Jumalaan kaikissa asioissa, myös ikävissä.

Kehotan sinua kokeilemaan eli kiittämään myös surullisina päivinä, ei vain iloisina. Mutta muista, Jumala on antanut meille vapaan tahdon, Hän ei pakota sinua mihinkään!

Siunausta päivääsi!

2 kommenttia:

  1. Anonyymi18.2.15

    Kiittäminen voi tosiaan muuttaa hankalia tilanteita ihan toisenlaisiksi. Ensin se muutos tuppaa tapahtumaan omissa asenteissa ja sitten vasta ympäristössä. Kiittämisestä joka tilassa oli jossain Corrie Ten Boomin kirjassa myös hyvä esimerkki liittyen keskitysleiriin ja kirppuihin (jälkikäteen selvisi, että kirppujen takia vartijat antoivat heidän keskustella ja lukea raamattua rauhassa asuinparakissaan). Luin kirjan jo vuosia sitten, mutta niin nuo hyvät esimerkit vain jäävät elämään. Olkoon tuo sinunkin elämäsi esimerkki sellainen, joka muistuttaa ihmisiä kiittämisen ihmeestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Mäkin muistan tuon tilanteen siitä kirjasta. Ja jos Corrie on voinut kiittää keskitysleirillä, niin mitäs valittamista meillä sit on? Kiitos kommentista. :)

      Poista