keskiviikko 31. elokuuta 2016

Kirkasta sen olla pitää

Siis juomaveden.
Oletko koskaan nähnyt lähdettä? Tai juonut siitä? Entä uinut lähdepohjaisessa vedessä? Se on yleensä aika kylmää.
Itse olen nähnyt montakin lähdettä. Jo alle kouluikäisenä kävin juomassa vettä lähteestä, joka oli kotimme lähellä. Se oli jännää ja kivaa. Ja kuinka hyvää vesi olikaan.


Viime viikonloppuna näin erikoisimman paikan lähteelle. Se oli parin metrin päässä meren rannasta, lähes kiinni vedessä. Silti sen vesi oli puhdasta ja hyvää, vaikka en mistään hinnasta menisi juomaan Suomenlahden vettä. Suolainen vesi ei päässyt sekoittumaan lähteeseen ja sillekin on oma selityksensä, jota en nyt tähän hätään muista.

Tuosta Jumalan luomasta ihmeestä eli kummallisesta paikasta lähteelle tuli mieleen, kuinka me ihmiset yritämme sotkea Jumalan luoman puhtaan veden omilla sotkuisilla vesillämme, vaikka kuvittelemme omamme olevan niin puhdasta ja hyvää. Vesi saattaa näyttää kirkaalta ja hyvältä, mutta se saattaa olla täysin saastunutta. Menisitkö juomaan kirkkaasta järvivedestä Etelä-Suomessa tai puhtaannäköisestä ojasta? En minä ainakaan.
Mutta me olemme viisaana ohjaamassa ja selittämässä Jumalan tekoja ja Sanaa omilla ajatuksillamme, jolloin tuloksena on vain eräänlainen vatsatauti eli metsään mennään ja kovaa.

Emmekö voisi lukea Raamattua kokonaisuutena, niinkuin siellä sanotaan ja uskoa sen pohjalta, eikä lähteä tulkitsemaan oman mieltymyksen mukaan?

Lähde Jumalan pulppuaapi, mutta se on jokaisen oma valinta, uskaltaako siitä juoda. Suosittelen niin tekemään, mutta en pakota.

ps. Voin kertoa, että mukanani ollut vesijohtovesi kaadettiin hiekalle, kun olin maistanut lähteen vettä. Aito tuote on aina aito tuote. Ilman kemikaaleja ja ihmisten lisäämiä juttuja.

Siunausta päivääsi! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti