Syksy saapuu...

Niin, kesä on vaihtunut syksyksi laiminlyödessäni blogiani... Yritän taas hiukan tiiviimmin kirjoitella tänne, vaikka alunperinkään en ole aikonut pitää tätä päiväkirjanani, vaan enemmänkin kolumnimaisena kirjoittamisen harjoittelupaikkana. Ajatuksia ja aiheita on tullut (ja mennyt), mutta nekin on jäänyt kirjoittamatta.

Mutta haluan edes yhden aiheen jakaa kanssanne, eli palaan aiheeseen kukkapenkki (ks. ed. kirjoitus). Tässä on viimeinkin kuva, mitä sain aikaiseksi. Valitettavasti auringonkukat eivät olleet oikealla paikalla eli ne kuolivat samantien (ehkä liian ravinteikas maa, tms.), mutta kuvassa kukkivat tähtöset (vai mitä ne nyt olikaan nimeltään, en muista) alkoivat kukkimaan uudelleen ja kukkivat tälläkin hetkellä komeasti. :) Siinä tapauksessa se ei kyllä kuvaa mieltäni millään lailla, se kun on ollut vähän alamaissa viime aikoina johtuen useammastakin (keskeneräisestä) asiasta. Onneksi voin turvautua Taivaan Isään ja luottaa Hänen viisauteensa kaikissa asioissa ja KIITTÄÄ joka tilassa! Jopa silloin, kun itse tulee kaahattua polkupyörällä liian kovaa ja kaaduttua komeasti asfalttiin (siinä olisi ollut materiaalia Hauskoihin kotivideoihin), kun oli (olevinaan) kiire. Onneksi silloinkin Jumala varjeli ja sain vain ranteen vähän kipeäksi ja hiukan asfaltti-ihottumaa käteen. Pyöräkin pysyi ehjänä ja kypärä (vaikka se olisi varmaan hyvä vaihtaa, kun tälli tuli siihenkin)...
Jos jotain hyvää pitää mainita viime ajoilta, se on ihanien nuorten naisten solu, johon olen saanut liittyä ja joka on tällä hetkellä viikon kohokohtani (jos ja kun pääsen sinne)... Kiitos rakkaat siskot siitä! Ja kiitos Taivaan Isä, olet mahtava tyyppi!!! ;DDD