Villi ja vapaa - 40. teksti

Oletko koskaan miettinyt, kuka on Iipa? Olen pohjimmiltani arkana ihmisenä pysynyt nimimerkkini takana, mutta nyt sen aika on ohi ja haluan rehellisesti kertoa kuka tätä blogia pitää.

Nimeni on Sirpa Wennerstrand, ikää minulla on kohta 33-vuotta ja asun Kotkassa, joka on ollut asuinpaikkani viimeiset kymmenen vuotta. Se, mistä olen kotoisin, onkin jo hankalampaa. Synnyin Karkkilassa, muutin perheeni mukana sieltä Savoon ja koulut olen käynyt Päijät-Hämeessä. Ota siitä sitten selvää...

Naimisissa olen ollut kesästä 2002 lähtien ja sinä aikana meille on siunaantunut kaksi lasta, tyttö ja poika, ensi syksynä koululaisia molemmat. :)

Olen kristitty ja kotiseurakuntani on Kotkan helluntaiseurakunta. Siellä tykkään laulaa välillä (useamminkin, jos pyydettäis) ja yleensä istua penkissä kuuntelemassa hyviä puhujia sekä tietysti ylistää Jumalaa (jos et tiedä, mitä se tarkoittaa, tule katsomaan. Sinne on kaikille ihan avoin pääsy ja ilmainenkin kaiken lisäksi). Se, mitä tulen jatkossa siellä touhuamaan, on yksin Jumalan tiedossa.

Mitä tuo otsikko oikein tarkoittaa? Sitä, että olen päättänyt palata tai muuttua siksi Sirpaksi, joksi Jumala on minut luonut ja lopettaa turha ujous ja "mitäköhän se nyt minusta ajattelee, jos minä toimin/sanon näin"-meininki. Se ei tarkoita sitä, että nyt Sirpasta tulee punkkari ja hän alkaa huudella kirkon penkistä törkeyksiä tai heittää töissä kaiken läskiksi, vaan enemmänkin sisäistä muutosta uskaltaa olla oma itsensä rehellisesti. Ehkä ulospäin muutos ei näy paljoakaan, paitsi tämän blogin osaltani, mutta se, että tulen jo täällä rohkeasti esille, vei aikaa jonkun verran ja vaati enemmän rohkeutta kuin uskotkaan.

Miksi nyt?
Kotkassa oli meillä tammi-helmikuun vaihteessa Muutos on mahdollinen-missio, johon en päässyt, mutta jonka jälkimainingeissa edelleen olemme ja ehkä se sai ajattelemaan itsenikin kohdalla muutosta, kun muutoksesta on niin paljon puhuttu. Muutosta omaan hengelliseen elämääni olen kaivannut jo puoli vuotta ainakin ehkä kauemminkin ja kenties olen saanut sen muutoksen painavan kiven vihdoinkin liikkelle sisälläni ja nyt se vyöryy eteenpäin eikä pysähdy...

Se, mitä tästä eteenpäin. Sen tietää edelleenkin vain Jumala ja hyvä niin. Hän kertoo sen ajallaan minullekin. :)

Siunausta päivääsi ja mukavaa kevään alkua!

Ps. Iipa nimi säilyy ennallaan, koska olen siihen kiintynyt. Sen nimen antoi aikoinaan siskonpoika, kun opetteli puhumaan ja Iipa-täti kuulosti niin suloiselta. :)