Anteeksiantamus

"Anna anteeksi." "Sori!" "Hei, mä oon pahoillani."

Ihmissuhteissa sattuu ja tapahtuu. Välillä joutuu pyytämään anteeksi omia toilailujaan. Anteeksipyytäminen on joskus todella vaikeaa. Myöntää itselle ja muille, että olen tehnyt väärin. Kuinka noloa! Mutta kuinka vapauttavaa!!! :)

Entä sitten anteeksiantaminen. Toinen on tehnyt sinua kohtaan väärin. Satuttanut ehkä todella pahasti, joko fyysisesti tai henkisesti, pahimmillaan molemmilla tavoilla. Silti pitäisi antaa toiselle anteeksi.
Miksi?

Opiskeluaikana luin mielenkiintoisen artikkelin anteeksiantamisesta. Se, että sä teet tietoisen päätöksen olla antamatta anteeksi toiselle ihmiselle tai itselle, satuttaa sinua itseäsi. Se voi sairastuttaa sinut jopa fyysisesti. Anteeksiantamattomuus antaa luvan katkeruudelle, joka sairastuttaa ajan myötä. Tämä on ihan faktaa ilman, että otetaan Raamattua esiin. Mutta Raamatussa puhutaan aika selkeästi myös samasta asiasta. Älä anna tilaa katkeruudelle. Älä anna auringon laskeutua vihan ylle.

Anteeksiantaminen on tahdon asia. Se ei tarkoita, etteikö toinen henkilö olisi vastuussa tekemistään vääryyksistä, vaikka antaisit anteeksi. Anteeksi voi antaa, vaikka tuntuisikin vielä pahalta ja oma paranemisprosessi olisi kesken. Riittää, että tekee tietoisen päätöksen antaa anteeksi. Viimein huomaa antaneensa oikeesti anteeksi ja on oikeasti vapaa. Jumalalta voi pyytää apua tähänkin prosessiin.

Varmasti vaikeinta on antaa anteeksi itselle ja uskoa, että Jumala antaa anteeksi minulle. Vaikka uskoisi, että Jumala antaa anteeksi murhaajalle ja muille ihmisille, mutta MINULLE myös?!!?! Niin. Kyllä Jeesus kuoli ristillä myös sinun pahojen tekojen (syntien) tähden. Ainoa on, että uskot niin tapahtuneen. Muuta ei tarvita.

Siunausta päivääsi! :)